Olen palannut blogosfääriin jälleen kerran, terveiset pitkän ajan takaa täältä Madridista. Elämä on makoisaa ja koko syksy kului niin hurjalla vauhdilla sekä menolla, ettei blogille yksinkertaisesti ollut aikaa. Nyt kun elämä täällä on hiukan ennättänyt tasaantumaan, on helpompi palata virtuaalipäiväkirjan pitoon. Uuden puhelimen myötä kuviakin on helpompi päivittää, joskaan ei ihan yhtä laadukkaina kuin järkkärillä kuvattuna. Onpahan kuitenkin jotain, isoa kameraa on vaikea raahata täällä.
Nyt on niin paljon asiaa, että en malta pysyä paikoillani. Tällä kertaa en aio toistaa suurinta virhettäni, jonka olen aiemmin blogieni suhteen tehnyt; aikataulutus. Kun en ole pysynytkään itselleni asetetussa postaustahdissa, olen tuntenut pettäneeni itseni ja lopahduttanut intoni blogiani kohtaan. Itsellenihän tätä teen. Sekä muutamalle läheiselle, jotka jaksavat kysellä uusien postausten perään jopa kotimaan lisäksi maailman toiselta laidalta asti ;). Teitä on ikävä, tiedätte kyllä kenelle tämä on tarkoitettu.
Kuluneen vaihtoni aikana olen tavannut kymmeniä ja kymmeniä uusia ihmisiä ympäri maailmaa, yrittänyt sopeutua elämiseen kimppa-asunnossa (jota voidaan myös suureksi kommuuniksi kutsua), oppinut ja saanut rohkeutta puhua sujuvaa "tosielämän espanjaa", löytänyt upeita paikkoja, tehnyt loistavia ostoksia vaate- ja asusterintamalla, sekä menettänyt sydämeni tälle välittömälle kaupungille, joka on sadepäivänäkin aurinkoinen <3
